Kasinopelit Suomessa

Järvenrantamökki, uusi auto ja asuntovelan poismaksu ovat ehkä eräitä yleisimmistä haaveista pohjoisen kansamme keskuudessa.

Tämä on ehkäpä yksi syistä rakkauteemme kasinopelejä kohtaan. Suomalaiset ovat todetusti Euroopan innokkainta rahapelikansaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä joko satunnaisesti tai tätä säännöllisemmin. Suomen lainsäädäntö on fyysisiin kasinoihin ja pelihalleihin liittyen erittäin tiukkaa, eikä Las Vegasin kaltaisia rahapelikeskittymiä näin ole.

Viihdykettä havittelevan onkin suunnattava – joskaan ei fyysisesti – toisaalle, nimittäin internetiin! Ei siis ole mikään ihme, että erilaiset kansainväliset nettikasinot ovat niittäneet menestystä myös kotimaamme pohjoismaisilla markkinoilla. Kuluttajia pyrkivät ohjaamaan kuitenkin myös monet muut tahot.

Valtion hoivassa

Suomen valtio on pyrkinyt hyötymään kansalaistensa uhkapelaamishaluista jo kauan. Samalla se myös rahoittaa toiminnastaan seuranneiden addiktioiden hillintään pyrkiviä hankkeita ja mainoskampanjoita. Valistus näyttää toimineen, sillä suuri osa kansasta suuntaa automaattisesti Veikkauksen, valtion omistaman uhkapeliyrityksen sivuille perjantai-illan viihdykkettä etsiessään.

Päällisin puolin kyseessä on hyväntahtoinen ajatus; eihän Veikkaus pidä salassa lasten liikuntaan ja taiteeseen kohdistuvia rahoitusprojektejaan. Mökkiunelmaa tavoitellessaan moni kuitenkin unohtaa, että valtion monopolin tukeminen on itsessään yhteiskunnalle riski, eikä tämä ole kyseisen suomalaisinstituution vika – valtion yritykset kun ovat aina luonnostaan immuuneja yleisille asiakastyytyväisyyden ja kilpailun laeille.

Vastaavasti meille, Ravintola Sumo-sivuston kaltaisille nettikasinoille asiakastyytyväisyys on kaikki kaikessa. Mikäli käyttäjämme kokisivat palvelumme tylyksi tai pelimme tylsiksi, ei sivustoamme olisi enää olemassa. Valtion yrityksen tapauksessa kannattamatonta toimintaa voidaan tukea verorahoin myös silloin, kun kohderyhmä itse ei koe sen tarjoamia palveluja kiinnostaviksi tai miellyttäviksi.

Veikkaus onkin saanut osakseen kritiikkiä toiminnastaan, joka nähdään ristiriitaisena ja yhteiskunnan yleisen hyvinvoinnin kannalta hämäränä. Netissä valtiojohtoisesta uhkapelitoiminnasta saatetaan käyttää ärhäkkää termiä “tyhmän miehen miehen vero” tai “lisävero”, joka viittaa siihen, miten toiminnasta saatuja varoja ei suunnata niinkään asiakastyytyväisyyttä ja pelikokemusta lisääviin toimiin vaan perinteisesti verorahoilla maksettuihin internetin ulkopuolisiin hankkeisiin.

Muita vaihtoehtoja

Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen mahdollisuudet monenlaiseen valtion rajat ylittävään palveluiden ja tuotteiden liikkumiseen ovat parantuneet. Näin on käynyt myös rahapelien tapauksessa. Koska ETA-maihin lisensoiduista nettikasinoista saadut voitot ovat verovapaita, on valtion yhtiön rinnalle noussut myös monia muita varteenotettavia vaihtoehtoja.

Käyttökokemus näillä yksityisomisteisilla kasinoilla on usein erilainen. Valikoimat ovat laajempia ja keskittyvät enemmän hyvän asiakaspalvelun ja viihdyttävän pelikokemuksen luontiin, kuin valtion sivustolla. Kansainvälinen kysyntä tuo palveluihin omat muutoksensa, ja siksi peleistä voi löytää ominaisuuksia sekä populaarikulttuurista tuttuja, rakastettuja hahmoja.

Näiden erojen myötä moni kokee jo vain yksityisten nettikasinojen sivustoilla vallitsevan ilmapiirin ainutlaatuiseksi. Tietynlainen turvallisuuden tunne voi olla seurausta eräästä itsestäänselvyydestä, nimittäin siitä, että valtion eri toimielimet ovat luonnollisesti innokkaampia valvomaan yksityisten tarjoajien toimintaa ja myös poimimaan niistä mahdollisesti löytyviä vikoja, kuin tarkastellessaan itse omia toimiaan.